Kravin kuulumisten vuoro

Mulla ei ole nyt oikeastaan mitään tähdellistä kerrottavaa omista hevosista, me rämmitään tätä hieman masentavaa marraskuuta läpi ilman mitään spesiaaleja kisoja, valmennuksia tai muutakaan meininkiä. Etenkin Sylville tekee hyvä olla nyt kuukausi vaan rennosti kotona! Kotona mennään kentän valon alla ihan perushumputtelua, satulalla tai ilman. Harrastetaan siispä nyt puskailua!
Veda on ollut nyt viime aikoina aika hankala ratsastaa eikä mikään oikein tunnu mätsäävän. Onneksi Nita tuli nyt muutaman päivän visiitille Suomeen ja hän lupasi ratsastaa Vedaa kolena päivänä täällä ollessaan. Se tulikin juuri oikeaan saumaan!

Koska omista hevosista ei oikeastaan mitään erikoisempaa asiaa ole, ajattelin taas pitkästä aikaa kertoa Kravin kuulumisia!

Doli

Nyt syksyllä hevoset on alkaneet taas kerätä vähän lisäenergiaa perinteiseen tapaan, mikä on tarkoittanut mulle ja Ellulle lisää liikuteltavaa ja muuta puuhailua hevosten kanssa. Se on tietysti aina kivaa, sillä on hyvä päästä ratsastamaan niin paljon erilaisilla hevosilla kuin suinkin, ettei jumitu vain yhden hevosen säätöihin. Itsekin ratsastan Sylvin ja Vedan lisäksi Kravissa n. 2 hevosta per lauantai, mutta esimerkiksi viime lauantaina olin yhteensä 4 hevosen selässä.

Frida

Etenkin Dolilla, Kravin uusimmalla hevosella (ensimmäinen kuva), oli viime lauantaina hirveästi ylimääräistä energiaa! Kävin vaan kävelemässä ja ravailemassa sillä, koska ajattelin pitää menon rentona ja mukavana. Doli ottaa usein vauhtia laukasta, joten ajattelin ylimääräisten poukkoilujen jäävän pois jos tehdään vaan hyvänmielen reissu. Mitä vielä, Doli teki pari kertaa isommat loikat mitä se on ikinä tehnyt ja toisella kerralla sain jo vähän tasapainoillakin selässä, etten ihan tuiskahda alas! Sen jälkeen hepo kuitenkin rauhoittui ihan kivasti ja oli ravissa yllättävän kivan tasainen.

Jasmi

 Pikkuponit puksuttaa oikein kivasti, toki parilla näin viileän ajan kunniaksi käy takapää välillä irti maasta, mutta ei mitään ihmeellistä. Nyt ponit on olleet aina tunneilla kun ollaan käyty tallilla, joten ei olla niiden kanssa käyty taas kesän jälkeen taluttelulenkeillä pihalla. Etenkin nuorempana tallipäivän kohokohta oli, kun pääsi taluttelemaan shettiksiä. Nykyäänkin se on kivaa vaihtelua tavallisille tunneille ja erityisen mielekästä myös itse taluttajalle siitä tekee sen, kun huomaa kuinka innoissaan ponit on, kun tehdään jotain erilaista. Vähemmällehän tuo kuitenkin jää, kun poneilla alkaa olla jo nuorempia ihmisiä niistä huolehtimassa, kun itse hoidetaan isot hevoset.. :)

Maribel

Lissun varsa kasvaa kovaa vauhtia! Lauantaina varsa pääsi ensimmäistä kertaa juoksemaan maneesissa irtona ja kyllä juoksikin sitten niin kovaa kun kintuista lähti! Toki ensimmäisellä kerralla ei juossut vielä kovin kauaa, ettei yhtäkkisesti väsähdä.

Lissu - viime talvi

 Samalla kun varsa oli irti, ratsastelin Lissulla. Nyt alkaa Lissukin olla taas mukana kuvioissa ja oon siitä todella innoissani. Lissu on sellainen poni, ettei ole toista ja se on ehdottomasti kaikista hevosista joilla olen ratsastanut sellainen, joka sopii parhaiten mun käteen. Oli taas niin ihanaa istua tutussa selässä, vaikka maha on iso eikä kuntokaan kovin hyvä, ja tehtiin ihan kevyesti käyntiä ja ravia, tuntui heti taas siellä selässä niin kotoisalta. Jos mulla ei olisi omia hevosia, ja yksi pitäisi valita, niin se olisi Lissu. Se on vaan niin kiva.

Jasmi

Parin viikon takaiset lumetkin kerettiin taltioimaan kameraan, kun käytiin kuvaamassa ihanaa lumiponia ihanissa maisemissa. Jasmi on niin suloinen!

Huomenna on taas lauantai, mun suosikkipäiväni viikolta. Mikään ei ole mukavempaa kuin herätä hyvin nukutun yön jälkeen ja lähteä rauhassa Kraviin, jossa pääsee taas viikon jälkeen virkistäytymään erilaisten hevosten seurassa. Tallipäivä sijoittuu valoisan ajalle, mikä on näin pimeän aikaan todella piristävää. Mun mielestä on hyvä, että saa viikossa yhden täysin vapaan päivän omien hevosten luota. Vaikka ne ovatkin rakkaita, niin aina on kivempi mennä taas sunnuntaina, kun on ollut päivä väliä. Silloin on taas uutta intoa ja motivaatiota päästä tutumman hevosen selkään!

Uusi ulkoasu

Noniin, vihdoin oli aika hieman muuttaa blogin ilmettä!

Tämä on nyt täällä jonkin aikaa esillä, vaikkei mikään kovin laadukas olekaan. Nuo pienemmät kuvat menivät hirveän huonolaatuisiksi, mutta kyllä sen kestää. Saas nähdä kauanko tämäkin tulee blogissa pysymään, edellinen taisi olla vuoden verran.. :D

Sylvin kuulumiset

Nyt siis vuorossa Sylvin kuulumisia!

Sylville kuuluu hyvää. Aika perinteinen mitäänsanomaton lausahdus. Ponilla on kaikki ihan okei, ei se nyt missään elämänsä kunnossa ole, mutta ihan kaikki on ihan tarpeeksi hyvin.
Sylvi on aina ollut tosi kapoinen ja pienimahainen poni, mutta syksyn mittaan se oli mun mielestä vähän kuihtunut lisää ja menettänyt hieman lihaksia. Ei mitenkään hälyttävästi, mutta on se ollut vuosi sitten parempi. Nyt kuitenkin Sylvin ruokintaa muutettiin ja sille on tuntunut maittavan tavallinen heinäkin paremmin mitä alkusyksystä. Kun itse seurailee ponia joka päivä, ei oikein huomaa mitään muutosta, mutta uskon, että nyt Sylvi on jo parempi uuden ruokinnan avulla.
Sylvikin pääsi Vedan ohella tässä pari viikkoa sitten hierontaan. Ei ollut mitään ihmeellisiä jumeja, Sylvillä ei oikeastaan koskaan ole ollut isompia juttuja, joskus jännitystä lantiossa. Hieronnassa kuten myös omissa päätelmissäni tuli ilmi, että lihaksistossa on nyt puutteita, etenkin selkälihakset (jotka on olleet Sylvillä aina aika heikot) on tällä hetkellä aika olemattomat, mutta sille ei voi mitään. Toki pyrin itse liikuttamaan Sylviä monipuolisesti, samoin vuokraaja, mutta tämä syksyinen heinälle nirsoilu on varmasti vaatinut veronsa.

Sylvi kesällä 2012

Syksyllä kenttäkisojen jälkeen meillä on mennyt vaihtelevasti estekisoissa ja treenissä. Viimeisimmissä kisoissa Pirkkalassa Tanilassa hypättiin kaksi 80cm rataa. Ensimmäisellä radalla tuli 1 kielto ja loppurata meni todella hyvin. Toisella radalla meidän matka tyssäsi 4. esteelle… Olin suunnitellut suhteutetun välin ratsastamisen 4 laukalla, kuten edellisellä radalla, mutta unohdin suunnitelman tullessani tehtävälle ja lähdin liian myöhään pyytämään Sylviä eteen, joten se stoppasi okserille. Kun lähestyin uudestaan, lähestyminen meni ihan penkin alle ja Sylvi kielsi esteen sekaan. Radan jälkeen harmitti todella paljon, koska olisin tottakai toivonut että toinen rata olisi mennyt paremmin kuin ensimmäinen…
Näiden kisojen jälkeen en ole oikeastaan hypännyt Sylvillä. Halusin pitää lomaa Sylvillä hyppäämisestä, koska musta tuntui, ettei se enää ollut niin hauskaa kuin joskus on. Ihan hyvään saumaan tuli mun umpisuolileikkaus ja pakollinen tauko, sillä nyt tekee taas mieli päästä ponin kanssa esteradalle. Nyt talvella aion kuitenkin kisata aika vähän. Mieluummin hypätään kotona virkistykseksi niin että se on varmasti kivaa niinkuin aina kotona. Oon liikaa viime aikoina hypännyt vain kisatilanteessa. Toki, jos on jotkut kivat kisat, kuten TRS Drive In - kisat, niin sinne voisi mennä hyppäämään, jos on hyviä luokkia. Lähinnä Sylppy saa treenailla esteitä vuokraajan kanssa :)

2012

Mun parin viikon liikuntakiellon aikana Sylvin puoliylläpitäjät onneksi hoitivat ponia koko sen ajan, ettei mun tarvinnut omille vuoroilleni keksiä tuuraajia, kiitos siis vuokraajille siitä :) Tänä aikana Aino on käynyt mm. parissa estevalkussa Niihamassa ja oli myös ekoissa Draivareissa Sylvin kanssa, itse olin mukana kuvaamassa meidän tallilaisia ja auttelemassa. Sylvi tykkää selvästi mennä Ainon kanssa ja on esteilläkin oikein kivan näköinen, eikä sen tarvitse hermoilla, mitä se joskus tekee mun kanssa, jos vaadin siltä jollain tehtävällä paljon.

Sylvi on mulle tärkeintä maailmassa ja haluan vain sen parasta. Toivon, että se pysyy hyvässä kunnossa pitkään, on elämäniloinen ja tykkää tehdä töitä niin esteillä, sileellä kuin maastossa. Ja terve. 

Tällä hetkellä näyttää hyvältä ja Sylvi on todella menokas, nyt kun itsekin pääsen taas ratsastamaan! Nyt olisi hyvä sauma lähteä taas Niinisaloon hyppäämään maastoesteitä, sillä Sylvillä tuntuu olevan jonkinlainen maastovaihde päällä myös kentällä. Höpsö poni♥

Kuvia talvesta

Jos jäävät ainoiksi lumikuviksi joko huonojen kelejen tai omien kiireiden vuoksi, niin ompahan tältä vuodelta jo saatu kauniilla maisemilla varustettuja kuvia meidän hevosista. Itse kyllä toivon ja uskon, että myöhemminkin saadaan nauttia vielä upeista valkeista maisemista, mutta otettiimpa kuitenkin varman päälle!

Aloitettiin Vedan kanssa. Mentiin kentälle johtavalle polulle ottamaan kuvia ja näissä on niin kauniit taustat että oon ihan innoissani. Veda poseerasi oikein hyvin tänään, se on juuri sellainen heppa jolla on aina korvat pystyssä. Sitä olisi kuitenkin kiinnostanut aikalailla vieressä oleva pusikko ja puiden oksat, mutta hyviä kuvia tuli paljon!

♥

kaunis tamma♥

Where there is L O V E there is L I F E

Sylvin kanssa otettiin vielä nopeet kuvat Missin ja Tarun kuvien jälkeen, sillä alunperin ajattelin, ettei otettaisi Sylvistä. Nyt oli kuitenkin niin ainutkertainen mahdollisuus näillä lumilla päästä ottamaan kuvia, että otin Sypen tarhasta ja mentiin taas samalle paikalle kuin Vedan kanssa. Otin Sylviltä kaikki kamat pois ettei sen likainen riimu olisi pilaamassa kuvia. Aluksi Sylvi ihmetteli mitä nyt oikein touhutaan, se vaan katseli kuin muuli tyytymättömänä ympärilleen eikä ollut kovin kauniilla tuulella. Lopulta se kuitenkin vähän piristyi muutaman konstin avulla ja saatiin ihania kuvia siitäkin.

kultaponi♥

Sylvin kanssa kokeiltiin uutta kikkaa jonka luin eräästä blogista. Laitettiin youtubesta hevosen hirnunta - video päälle, jotta saatais ponin korvat pystyyn. Kuvissa ei näy niin hyvin, mutta Sylvi nosti päänsä ihan ylös ja oli ihan jännittynyt, vähän hirvitti pitää sitä tuossa vapaana, kun tuntui että se voi singota ihan milloin vaan! :D

Kaksi ihanaa ja kaunista hevosta, voiko enempää toivoakaan?♥

Tauolta paluu takaisin blogin ääreen

Moikka taas!

Täysin tarkoituksettomasti mulla venyi postaustauko vaikka kuinka pitkäksi. Kun asiaa alkaa kertyä liikaa, kynnys tulla kirjoittamaan on aina suurempi, kun ei oikein tiedä mistä aloittaa. Lisäksi meillä on nyt etenkin Vedan kanssa ollut huonompi ajanjakso viimeisen kuulumispostauksen jälkeen, joten ehkä siinäkin on syy että kirjoittelu on jäänyt…

Vedan kanssa ei ole siispä nyt mennyt niin hyvin, miten olisi voinut mennä. Niinkään ratsastuksellisesti ei ole ollut ihmeellistä takapakkia, parit estetreenit jäi kyllä hyvin lyhyiksi meidän osaltas, mutta valmentajan kanssa katsottiin Vedan satulaa ja selkää, ja hän totesi että satulaa pitää muokata. Veda on alusta asti kun se on meillä ollut ollut herkkä sään alueelta ja väristellyt sitä kosketuksesta, sekä etenkin viime aikoina selkää harjatessa kovemmalla harjalla, se on hieman arkonut sitä. En ole kuitenkaan mitenkään noteerannut sitä, mikä olisi ehkä ollut ihan hyvä. Toisaalta tuo selän väristely on ollut sillä aina, joten se ei ole nykyisen satulan takia alkanutta. 

Joka tapauksessa, käytiin hankkimassa satulaan kapeampi kaari ja Horzesta Mattes-romaani, joiden avulla saatiin satulasta hyvä Vedan selkään. Lisäksi aloin hoitaa Vedan selkää päivittäin arnikalla. Veda kävi myös pari kertaa hierojalla, jonka hevonen asuu meidän tallilla. 

En kerennyt kauaakaan ratsastamaan tällä uudella yhdistelmällä, kun mulla pari viikkoa sitten kipeytyi vatsa ihan sietämättömän kipeäksi ja lopulta lähdettiin Acutaan. Mulla oli umpisuoli tulehtunut ja se sitten leikattiin pois, josta seurauksena 2vko liikuntakielto. 

Veda sai sitten parin viikon loman. Valmentaja sanoi, että se tuli sopivaan aikaan, kun on ollut vähän ongelmia satulan takia ratsastettavuudessa ja muutenkin on hyvä, että heppa pääsee vähän nollaamaan päätä. Lähinnä sillä oli tarhapäiviä, kävin juoksuttamassa sitä ja pari kertaa joku ratsasti. Veda tuntui olevan yllättävän tyytyväinen, vaikka odotin, että se voisi olla todella energinen.

Tällä viikolla torstaina Vedalla oli sitten Teivossa Ekohepolla Merja Nisosen kraniohoito. Veda oli ihmeen jännittynyt kun mentiin sinne, sillä yleensä heppa on uusissa paikoissa ihan rento. Kuitenkaan ei ollut mitään isoja ongelmia, Veda meni kiltisti paikalleen ja Merja pääsi aloittamaan hoitamisen.
Vedalla on vasemmassa lavassa kroonistunut kiputila, jota pitää nyt säännöllisesti vielä pari kertaa käydä hoitamassa. Lisäksi sen sään alue oli herkkä, kuten tiedettiin ja lannerangan ja selkärangan yhtymäkohdassa oli jumia. Se on hyvin yleinen paikka jumeille niin hevosilla kuin esimerkiksi koirillakin. Muuta ihmeellistä ei löytynyt.

Veda kraniossa

Tän vuoden HIHS jäi mun osalta sitten väliin, kun juuri silloin makasin toipilaana sairaalassa. Kuitenkin mulla oli puhelimen päässä pari kaveria, joiden avulla sain tehtyä hyviä ostoksia! Ensinnäkin Veda sai uudet suojat, hissiläiset etsi mahdollisimman halpoja, ihan vaan varasuojiksi meille. Löytyi 42 eurolla Horzen suojapaketti, joten se tarttui matkaan.
Paras löytö tytöiltä oli kyllä Glen Gordonin ruskea rintaremmi, juuri oikean kokoinen ja oikea hinta alle 150€ ja tämä maksoi 30€!!!! Epäilin jotain vikaa, mutta nyt kun olen sitä katsellut, niin eipä ole mitään moittimista. Se on laadukas ja juuri eilen piipahdettiin Tarun kanssa Ratsukellariin, jossa vastaava oli 180€… Kerrankin löytyi juuri se mitä tarvitsen ja vieläpä ihan uskomattomalla tarjouksella!

Lisäksi viimeisenä muttei vähäisimpänä, halusin teettää Sylville ja Vedalle kyltit, jotta niillä olisi joku yhdistävä tekijä. Lisäksi Vedalla ei ole nimikylttiä ja nämä ovat aika hauskat heppojen oviin. Molemmilla on osuvat iskulauseet!

Nyt kun tänä viikonloppuna mun liikuntakielto on vihdoin ohi, alan pikkuhiljaa ratsastaa. Lumi on vähän ongelma, sillä molemmilla poneilla on kesäkengät, mutta otetaan nyt rauhassa, pian noi jo sulaa pois. Sääli sinänsä, nyt on ulkona niin kaunista! Pitää nauttia vielä tämä päivä, kun ulkona on pakkasta ja kaunis keli. Huomisesta alkaen on sitten kuraa ja harmaata.

 Niin kaunista!

Kirjoittelen Sylvin kuulumisia mahdollisimman pian ja luvassa on myös yksi kuvapostaus eilen otetuista talvikuvista. Jospa tämä kirjoitustauko ei kuitenkaan venähtäisi ihan kevääseen… ;)

Kesävideo

Lisää Niinisalotunnelmia

koulukokeeseen menossa

estekokeen odottelua

paras poni♥

se on vaan niin söpö!!♥

Sain Tarulta ihania kuvia vielä viikonlopulta, riimukuvat on sunnuntai-aamulta kun kävin vähän ratsastelemassa tallin kentällä ennen kuin lähdettiin kisoja katselemaan :) Näistä tulee niin hyvä fiilis♥

Niinisalon kenttäkisat 20.-21.9

Perjantai-iltapäivällä heitetään koeviikko mielestä, pakataan ponit autoon ja lähdetään kauan odotetulle reissulle Niinisaloon.

kesän paras viikko

Perillä nähdään tuttuja, toisaalta kesän alusta tuntuu olevan todella kauan, toisaalta aika on mennyt hujauksessa.

Ponit laitetaan karsinaan, kamat puretaan ja asetutaan aloilleen, jos se on edes mahdollista.

Perjantaina fiilikset oli korkealla kun viimein oltiin perillä, tänne on kaivattu jo niin pitkään! Perjantai oli aikamoista häsellystä, oli paljon tekemistä ja meillä oli suuria hokkiongelmia, kiitos vaan kaikille auttajille jotka lainasivat omia vehkeitään ja neuvoivat hokkien laitossa, josta ei meidän alkuperäisten nurmihokkien kanssa tullut kyllä yhtään mitään. Älkää ostako hööksin hokkeja!!! Ellette ole ihan pro-hokinlaittajia… 

Illalla lähdettiin vielä maneesille treenaamaan kouluohjelma läpi ja muutenkin vähän liikuttelemaan heppoja, kun eivät tallista päässeet enää pihalle. Sylvi oli todella pirtsakka, mutta toimi ihan kivasti. Oli jo pimeää kun lähdettiin ratsastamaan ja yhä pimeämpää kun tultiin takaisin (vasta joskus 9 jälkeen). Sitä se syksy teettää!

Lauantaina meidän kouluosuus alkoi vasta kahden maissa, joten aamulla lähdettiin katsomaan kisoja ja erehdyttiin ihailemaan myös Parkanon ratsutarvikkeen varusteita. Onneksi ei ollut rahaa mukana. Paitsi sen verran että saatiin ostettua huippuhyvät nurmihokit ja ruuvailtiin ne sitten tallilla poneille, meni tosi helposti, meillä alkaa olla jo tekniikka hallussa x) Aamulla oli tosi kylmä ja tallille palattuamme olin ihan syväjäässä. Onneksi kerettiin syömään ja lämmittelemään leiritalossa ennen ponien kuntoon laittoa. Mulla oli Sylvin kanssa aika simppelisti hommaa, ruuvasin hokit ja laitoin kamat päälle, kun Taru ja Milla taas alkoivat letittää omia heppojaan. Onneksi Sylvillä on pystytukka (leikkasin sille pystyn pari viikkoa sitten kun mun ratsutukkayritys epäonnistui Sylvin hinkatessa harjaansa joka puolelle).

Kun oltiin ponien kanssa matkustettu paikalle, huomasin ettei mulla ole kypärää mukana. Onneksi Tarun kaveri suostui hakemaan sen tallista, kiitos vaan siitäkin. Jouduin viikonlopun aikana turvautumaan apukäsiin vähän liian monessa tilanteessa! Noh, lopulta pääsin kouluverkkaan ja Sylvipä oli hankalalla tuulella. Mietin jo että mitä tästä nyt tulee, koska se hirnui kokoajan Missille joka oli samalla verkka-alueella ja oli hirveen jännittynyt. Noh, laukkojen jälkeen se rauhoittui ja sain huokaista helpotuksesta, Sylvi rauhoittui ja meni oikein mukavasti. 

Rata meni omasta mielestäni hyvin, vaikka jälkeenpäin saatiinkin vaan 57,78%. Se nyt vaan on suunnilleen sen verran mitä pystyn Sylvin kanssa saamaan. Toki aina voi treenata ja tuomaristakin riippuen tulee erilaisia pisteitä, mutta Sylvillä on tiettyjä puutteita mitä en saa omalla ratsastuksellani korjattua, eikä se mikään kouluheppa olekaan. Olin kuitenkin hirmu tyytyväinen, sain tehtyä tehtävät rauhallisesti, keskityttyä omaan istuntaan ja siirtymisten ajoittamiseen. Paperissa oli sanottu muutamista asioista ja niissä yritän seuraavan kerran kouluradalla parantaa. 

Esteosuus menikin sitten niin pieleen kun vaan voi mennä! Jo verkassa Sylvi yllätti mut, kun veti molemmille verkkaesteille ekalla kerralla stopit. Sitä se ei ole tehnyt pitkään aikaan. Sain kuitenkin ihan ok hyppyjä, mutta tunsin kyllä ponista ettei se ollut samalla tavalla mukana jutussa mitä yleensä. En tiedä mistä se johtui, mutta viime aikoina Sylvi ei ole kiellellyt joten olin vähän hukassa taas siinä tilanteessa.
Radalla otin hyvän temmon ja 2 ensimmäistä estettä menikin hyvin. Nurmipohja ei tuntunut mitenkään haittaavan menoa. 3 esteelle(kuvassa) Sylvi tuli tosi juureen, mutta pääsi hyvin yli, eikä se videolta näyttänytkään enää yhtään niin töksähtävältä mitä tuntui. Sitten tuli sarja, johon pystyi ottamaan joko 2 tai 3 askelta. Päätin ottaa 3 ja tuoda Sylvin ensimmäiselle vähän lähelle. Onnistuinkin suunnitelmassa ja Sylvi oli lähdössä sujuvasti 3 askelee jälkeen hyppyyn, mutta viimetipassa kielsikin. Siinä en kyllä kerennyt tehdä enää mitään, sillä olin aivan varma, että se lähtee hyppyyn. Toisella kerralla mentiin yli, mutta seuraava kielto tuli heti seuraavalla esteellä, jolle lähestyttäessä Sylvi lähti valumaan ulos jo monta askelta ennen vaikka yritin kyllä kaikin tavoin saada sitä suorana esteelle. Se vaan päätti että nyt ei mennä. Toisella yrityksellä meni heti kiltisti yli.

Mua kiukutti niin paljon radan jälkeen. Paras osuus jäi meidän osalta kokonaan pois. Poni vaan katteli korvat hörössä ja mun teki mieli motata sitä naamaan niin kovaa kun lähtee. Tyydyin vaan kävelemään pitkin ohjin ja lopulta vähän taputtamaan. En oikein tiedä mikä oli vikana. Ainahan syy on ratsastajassa, mutta en tiedä oliko se nyt ainoastaan mun syytä, sillä Sylvi kyllä selvästi kettuili mulle pahemman kerran. Se ei ole pitkään aikaan tehnyt tuollaisia ponikieltoja, vaan ollut hyvin rehellinen ja miellyttämishaluinen. Joku tökki. Onneksi kaverit pääsi hienosti maaliin, mutta kyllähän se vähän harmitti, että seuraavana päivänä olisin vaan puun juurella kannustamassa kun toiset pääsee radalle. Noh, piristyin kuitenkin aika nopeasti. Sylvi oli niin suloinen ja pirteä, ilma oli ihana, kavereilla oli onnistuneet radat takana ja illalla lähdettiin Kankaanpäähän syömään, mikä oli mukavaa irtautumista tallilta.

Sunnuntaina käytiin tsemppaamassa kavereita heidän suorituksissaan ja ratsastin Sylvillä myös tallilla. Se sai siis osallistua myös seuraavan päivän tapahtumiin ihan kunnolla. (Jos sen olisi jättänyt talliin kun Missi lähtee kisoihin, niin siitä olisi syntynyt semmonen meteli että parempi oli ottaa mukaan.) Laukkailtiin meidän suosikkipoluilla matkalla kisapaikalle ja siellä sitten katseltiin toisten verkkaa ja käytiin tekemässä pieni kävelylenkki lähimaastoissa.
Illalla pakattiin ponit autoon ja lähdettiin kotiin, oli huikea reissu!

//Mun piti laittaa tähän postauksen yhteyteen video meidän radasta ja olin sen videon lisäks kirjoittanut paljon pidemmän selostuksen sunnuntaista. Kaikki kuitenkin katosi kun videon lisääminen epäonnistui, enkä jaksa enää uudelleen yrittää, joten tässä nyt tämä sitten oli :)

Pitkästä aikaa kuulumisia

Taas on tullut aika paljon taukoa kirjoitteluun.

Mulla loppui juuri koeviikko ja nyt alkaa pitkä viikonloppu♥ En nyt ala hirveesti selittelemään mitä on tullut tehtyä, koska muuten tulisi ihan sekavaa tekstiä! Mutta kuvien muodossa muutamat kuulumiset.

Meillä oli syksyn tallikisat kotona pari viikkoa sitten. Hyppäsin siellä molempien hevosten kanssa 80/90cm. Sylvin kanssa mua jännitti taas vaihteeksi, mutta turhaan, koska ponilla oli vauhti päällä eikä se tuntunut yhtään hitaalta. Kuitenkin se oli jo niin innokas, ettei hypännyt niin paljon ylös mitä eteenpäin, ja yksi puomi tippui, koska hyppy ei ollut ollenkaan terävä. Muuten olin kuitenkin tyytyväinen, pitää vaan muistaa pitää ponin nokka ylhäällä, ettei mennä esteiden sekaan :)

Vedan kanssa radassa oli vauhtia, mutta heppa oli hypännyt treeneissä niin hyvin, että olin luottavainen ja hepo pysyikin hyvin käsissä. Vaikkakin 13m välin se meni 2 laukka-askelella.. Muuten oli kivaa menoa ja puhdas rata!

Tallikisojen jälkeisenä viikonloppuna meillä oli seuramestaruudet Niihamassa. Sylvin kanssa hyppäsin tyylimestaruusluokan 80cm ja Vedan kanssa juniorimestaruusluokan 90cm. 

Sylvin kanssa tein hyvän verkan ja poni hyppäsi aika kivasti, mutta rata alkoi heti huonosti. Se tuli ensimmäiselle okserille tosi juureen ja vaihtoi laukan, jota en enää saanut korjattua ja heti ensimmäinen kaarre mentiin vastalaukassa. Seuraavan esteen puomi putosi ja siinä vaiheessa lopetin yrityksen ratsastaa mahdollsiimman tyylikkäästi ja loppuradalla en keskittynyt muuhun kuin mahdollisimman sujuvaan laukkaan. Loppurata oli ihan ok, vaikka viimeiselle 2 askeleen sarjalle Sylvi otti kolme, koska meinasi pysähtyä A-osalle… Ei meidän parhaita ratoja ja sinä itseäni ruoskinkin, että kyllä tässä vaiheessa 80cm radan pitäisi olla jo sujuvaa, kun näin monta vuotta ollaan hypätty. Mutta poni meni niin hyvin mitä vaan toilailevan ratsastajan kanssa voi mennä!

Sylvi on niin söpö♥

Seuraavalla viikolla mestaruuksien jälkeen kadotin ratsastuksen punaisen langan etenkin Vedan kanssa. Hyppääminen tai sileätyöskentely ei ottanut onnistuakseen tai ainakaan ei tuntunut hyvältä siellä hevosen selässä. Onneksi mun motivaatio palaili kun tuli taas onnistumisia, mutta muutaman päivän olin aika harmissani kun mikään ei ottanut onnistuakseen.

Keskiviikkona 10.9 lähdettiin Tarun ja ponien kanssa treenaamaan Niinisaloon tulevia kenttäkisoja varten. Hessu tuli pitämään meille tuntia ja hypättiin harrasteen rata läpi. Oli hyvä että mentiin, koska rata mentiin nyt toisesta suunnasta mitä kesällä! Sylvi hyppäs ihan superhienosti ja tuntui taas niin ihanan tutulta mennä maastoesteitä; se oli ihan samanlaista mitä kesälläkin! Yhtäkkiä hurahti kaksi kuukautta taaksepäin ja tuntui taas kesäkuun alulta. Oli nini ihana reissu, Niinisalo on niin ihana paikka, se on kyllä kuin toinen koti mulle♥

hyi tää hypättiin kesällä

♥

kultaponi♥

koti♥

Hyvän Niinisalotreenin jälkeen ja seuraavan viikon onnistuneen koti"kenttäratsastus"treenin jälkeen lähdettiin kauan odotettuihin Niinisalon kenttäkisoihin! Koska mulla oli koeviikko menossa, tuntui että aika oli kortilla ja pakkailu torstaina valui tallilla lähes yhdeksään illalla ja kotona puoleen yöhön, mutta viimein perjantaina kolmen aikaan oltiin valmiina lähtemään kohti maailman parasta paikkaa maailman parhaiden ponien kanssa… Mutta siitä lisää ensi kerralla ;)

Hyviä muistoja~

Kuvia selaillessani tuli hyvä fiilis näistä vanhoista kuvista, joten laitetaampa niitä vielä tännekin! Tässä on siis kuvia keväästä 2013 eteenpäin, eli mistään ihan hirveän vanhoista ei ole kyse :)

Sylvi on vaan niin suloinen♥

Tämä on keväältä 2013, treenistä jäi superfiilis ja vasta alkava kesä toi paljon motivaatiota ratsastukseen!

Samana keväänä Sylvi alkoi sileäratsastettavuudeltaan olla notkeampi. Vaihdettiin vanha kolmipala suoraan kumikuolaimeen, joka on meillä edelleen paras kuolain!

2013, toukokuussa oltiin Huittisissa harjoituskisoissa. Ihana kesäilta♥

Tulin Protulta kotiin viikon ratsastustauon jälkeen ja aika pian meillä oli jo taas estevalkku. Sylvi oli tuolloin huikea ja kaikki onnstui niin hyvin, että hypättiin 90-100cm esteitä. 

Niinisalo 2013, ihanat ystävät, heppakaverit, ekaa kertaa uittoa ja kesä = ♥

Niinisalo♥

2013 viimeinen kesäretki ennen lukion alkua, lähdettiin ponien kanssa maalle mummalle, missä poneille oli tarha pihassa. Ohjelmassa oli paljon ratsastusta ja ihania hetkiä...

… ja paljon uittoa! (Kaunis kameliSylvi)

Marraskuun ekana viikonloppuna lähdettiin Tarun ja ponien kanssa Niinisaloon viikonloppuleirille! Ja oli mahtavaa♥ 

Sylvi oli Niinisalossa taas niin ihanan pirteä, päästiin menemään huippumaastoissa + huippumaastoesteillä ja se teki meille molemmille hyvää ainaisen kenttähinkkailun jälkeen. 

Kisoissa Vesilahdessa. Pellolla tuli upeita kuvia joista välittyy ihanaa tunnelmaa♥

t. Cassis Xs
Cassis on Nitan hevonen, jota liikutin satunnaisesti 2013 syksystä Vedan ostoon asti. Tykkäsin tammasta paljon ja jossain vaiheessa olin siihen todella ihastunut. Viimeisillä kerroilla tajusin kuitenkin, ettei meitä oltu oikeastaan luotu toisillemme, joten hepan Saksaan lähtö ei tuntunut sitten niin haikealta. Tuli kuitenkin koettua kivoja hetkiä ja Cassis teki mut yhdessä vaiheessa todella onnelliseksi, joten ihana hevonen siis kyseessä. Toivottavasti vielä joskus nähdään ♥

31.1.2014 Virallisesti omistukseemme siirtyi Veda, jota kuitenkin ratsastin jo säännöllisesti pari viikkoa ennen omistajanvaihdosta. Ehdotus Vedan ostamisesta tuli äkkiä ja päätöskin tehtiin äkkiä, mutta onneksi päätettiin hevonen ostaa enkä jänistänyt, sillä nyt tuntuu, että puolessa vuodessa olen kehittynyt paljon ratsastajana ja ajatus vain yhden mulle liian pienen ponin omistuksesta ja sillä ratsastamisesta tuntuu vieraalta. Onneksi ei tarvinnut luopua Sylvistä ja tän hetken tilanne on meille juuri täydellinen♥