Paljon onnistunutta hyppelyä

Nyt on mun ja Sylvin hyppelyt purkissa ennen Niinisalon kenttäleiriä, jonne lähdetään siis ensi viikonlopun sunnuntaina! Päätin että poni saa nyt kunnolla hyppytaukoa ennen seuraavaa rankkaa ohjelmaa, kun nytkin viikon sisään on tullut tosi paljon hyppyjä - mutta toisaalta hyvin onnistuneita!

Viime sunnuntain jälkeen pari päivää meni lähinnä Vedan kanssa touhuillen ja tiistaina otin sen kanssa ratana muutamia puomeja seuraavan päivän tallikisoja ajatellen. Veda oli tosi vauhdikkaalla tuulella, mutta kyllä selvittiin.
Sitten seuraavana päivänä päästiin hepan kanssa vauhtiin "kisojen" merkeissä, ja hepolainen oli aika kiva! Menin sen kanssa puomiluokan ja 60/70cm. Jälkeenpäin ajateltuna isommankin radan olisi voinut mennä, koska meillä onnistui odotuksiin nähden aika hyvin! Toki Veda oli vauhdikas ja meno oli välillä aika reipasta, mutta puhtaat radat tehtiin eikä mun tarvinnut ajatellakaan ylimääräisten volttien pyörittelyä. Veda oli ihan samanlainen molemmilla radoilla ja niin se on aina, ei sillä riman korkeudella oo mitään väliä niin silti se paahtaa samaa tahtia. Mutta säästettiin sentään katkenneita puomeja kun ei lähdetty isompaan luokkaan ;D

Hyi näytän valtavalta

Sitten oli pikku-Sylvin vuoro, kun hyppäsin sen kanssa vielä 80/90cm. Ei olla nyt pitkään aikaan hypätty 80 korkeampaa, mutta viime aikoina poni on ollut tosi varma esteillä ja kaikki on menny kivasti, niin toki kotona täytyy jo rimaa korottaa. Aluksi olin vähän huolissani, että riittääkö Sylvillä enää vauhtia tälle radalle, se oli kuitenkin mennyt 2 rataa jo aiemmin. Tein lyhyen verkan ja otin parit hypyt ja sitten odoteltiin omaa vuoroa.

Rata meni tosi kivasti! Otin heti alkuun vauhtia tarpeeksi, jotta sain Sylvin taas kivaksi edestä ja lähdettiin posottelemaan radalle. Kaikki sujui hyvin, tää oli ehdottomasti meidän parhaita ratoja. Sylvi tuntui innokkaalta eikä sitä tarvinnut patistella ollenkaan, vaan ennemminkin pidätteet oli tarpeen. Saatiin puhdas rata ja hyvä fiilis! 

Maailman hienoin poni!

Tallikisat meni paremmin kuin osasin odottaa ja niimpä lähdin hyvillä mielin seuraavan päivän jännittävälle reissulle, kun ilmoittauduin Tallitiimin aluekisoissa luokkiin 80cm ja meidän ensimmäiseen alue 90cm! Niistä sitten seuraavalla kerralla! ;)

Sadetta ja hellettä

Satoi tai paistoi, silti hymyillään.

kaikki kuvat © Veera Anttonen

Nyt on kyllä Suomea hemmoteltu kunnon kesäkeleillä! Omasta mielestäni on ollut jo vähän liiankin kuumaa, mutta omalla tavallaan kyllä niin kesäistä, että ihan kiva että tuli tuommoinen hellejakso. Nyt sitten lähtee taas vaihteeksi viilenemään eikä sekään oo paha juttu, eipä ainakaan tule niin kuuma ratsastaessa, kun sitä teen kuitenkin joka päivä! 

Me oltiin Sylvin kanssa taas eilen sunnuntaina Niihamassa seurakisoissa. Hypättiin 70 ja 80. Viimeksi 80 radalla tuli pitkästä aikaa hylly, joten ajattelin että 70cm radalla pääsisin taas katsomaan mitä mieltä poni on kyseisestä esteestä. Noh, sepä tulikin sitten vasta 80-luokkaan! 

70cm A.0.0 meni vähän niin ja näin, Sylvi oli hieman tahmea eikä vaihtanut laukkoja kaikissa kaarteissa, joiden takia tuli väärää laukkaa ja ristilaukkaa sekaan. Kuitenkin puhdas rata ja punavalkoinen ruusuke kansliasta. Päätin kuitenkin tsempata kasikymppiin, koska poni ei ollut ihan tärppinä tällä radalla.

Ennen kasikymppiä alkoi kuulua uhkaavasti jyrinää taivaalta ja 70 aikanakin oli tihutellut vettä. Ensin näytti siltä, että meidän täytyy mennä radalle ukkosella ja vesisateella, mutta verkassa meidät lievästi kastellut sade kuitenkin vetäytyi ja ukkonenkin sen mukana. Kerettiin kuitenkin pari välähdystäkin näkemään, hui!

80 menikin sitten paljon paremmin, mutta perusradalla tuli yksi pudotus. Ponilla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan kyttäillä ja oli kiva ratsastaa, harmitti ettei päästy uusintaan kun Sylvi tuntui niiiiin hyvältä! Olin kuitenkin tosi tyytyväinen suoritukseen ja Sylvi pääsi palkkioksi syömään vihreetä siksi aikaa, kun odoteltiin että Missi-poni menisi radan. Kun Missi tuli vielä radalta, lähdettiin kävelemään mettälenkki ja laitettiin sitten Sylvi koppiin, kun kaveri meni vielä toisenkin radan. Siellä se oli vähän yksinänsä huudellut (ehkä enemmänkin kuin vähän) mutta lopulta Missikin tuli punainen ruusuke suitsissa kaveriksi ja Sylvikin suostui jopa juomaan kun sille tarjottiin melassimehua, mikä oli harvinaista!

Kaikenkaikkiaan hyvä päivä. Sää oli epävakainen ja tuli ratsastettua sateessa, pilvisessä ja katseltua kisoja täydessä helteessä. Kummallinen Suomen ilmasto! Kotiin päästiin sujuvasti ja ponit pääsi nautiskelemaan vihreetä pienellä laitumelle vähäksi aikaa. Sylvi vaikutti tosi tyytyväiseltä :)

Tällä viikolla meillä on paljon kaikkea jännää tulossa, keskiviikkona on tallin sisällä järjestettävät pikkukisat, torstaina kisat Tallitiimillä ja viikonloppuna on pari valmennusta. Katsellaan mitä silloin tapahtuu!

Kesä korkattu

Kesä on nyt virallisesti alkanut! Hellettä on ollut ja viime sunnuntaina lähdettiin tekemään ponien kanssa kesänaloitusretki uuteen Pihlajavuoren hevosurheilukeskukseen. Siellä on siis ihanat, rauhalliset ja luonnonläheiset maastoradat, joiden varrella on sitten maastoesteitä. Täysin erilainen kuin Niinisalo, molemmat on kyllä huippupaikkoja! Mulla ja Sylvillä oli seuralaisena Ellu ja Moona, Moona ja Sylvihän oli ennen samalla tallilla, silloin kun alotin Sylvillä :) Nyt ponikaverukset näki taas uudelleen ja kyllä ne olivatkin kiinnostuneita toisistaan!

Perillä Pihlajavuorella!

Ja eikun menoksi vaan!

Paikanpäällä lähdettiin sitten katteleen paikkoja, kierrettiin kaikki maastoreitit hyvien opastuskylttien avulla ja katteltiin jänniä maastoesteitä. Niistä sitten hypeltiinkin muutamaa, ponit oli aikamoisella super hyppytuulella molemmat!

Ellu ja Moona

Poni oli innoissaan!

Kiva ilme, tais olla jotain hallintaongelmia!

Ihanan maastotreenin jälkeen alkoi meidän seuraava matka, kun taivallettiin 2 tuntia levähdyspaikalle. Mentiin siis samaan paikkaan mummalle missä oltiin kesälläkin ponien kanssa. Reitti oli pidempi mitä ajateltiin ja matka kesti kaksi kertaa niin pitkään mikä oli suunnitelmissa, mutta ponit oli paljon virkeämpiä kuin kuskit! Menin Sylvillä sekä selästä että maastakäsin matkaa, ettei Sylvin tarvinnut kokoajan kantaa valtavaa säkkiä selässään. Matkan taittaminen meni mukavan rauhallisesti ja kaikkialla oli niin kesäistä ja ihanan maalaismaista, tottakai kun oltiin maalla :)

Perillä ponit pääsi vielä lepäämään noin tunniksi pihalle ja nauttimaan vihreestä ennen kotimatkaa, se oli niiden mielestä varmasti hyvä palkkio pitkästä mutta piristävästä päivästä! Vaikka paljon tehtiin, ponit pysyi silti touhukkaina ja positiivisella asenteella, samoin me ihmiset! Oli superihana päivä, tää muistetaan vielä 50 vuoden päästäkin!

Vihdoin perillä!

145cm

Lupailin jo eilen kirjoitella, mutta taas tavalliseen tapaan vähän venyi!
Oltiin siis viime viikon torstaina käymässä taas klinikalla, tällä kertaa meillä oli molemmat hevoset mukana. Vedalla oli kontrollikäynti eli tähystettiin taas hengitysteitä ja Sylvi lähti samaan syssyyn hakemaan mittaustodistusta, niin päästään sitten aluekisoissa poniväleillä sarjat kun voidaan todistaa ponin olevan ihan poni. Meiltä on onneksi vain 10min matka Teivoon niin senkin takia voitiin molemmat huoletta kuskata pikavisiitille.

Paikanpäällä Sylvi käyttäytyi tosi mallikkaasti ja oli rauhallinen, kun taas Veda hirnui, kuopi ja potki karsinan seiniä minkä kerkesi… Onneksi se sitten rauhoitettiin tähystykseen, se oli meinaan aika lentoon lähdössä! Ensin kuitenkin mitattiin Sylvi. Ponia jännitti kauheesti, mutta rohkeasti se kuitenkin jaksoi ja nyt se on sitten virallisesti tasan 145cm korkea!
Veda sai tosiaan jo karsinassa piikin ja alkoi nuokkua samantien. Sen jälkeen kaikki toiminta sujui hyvin. Tulehdus oli kadonnut kokonaan hepan kurkunpäästä ja huono lima oli lähes kokonaan lähtenyt, enää oli jälkellä hyvin juoksevaa limaa alempana henkitorvessa, mihin saatiin vielä lääkitys mukaan. Lisäksi Vedalla kokeillaan allergialääkekuuria, eli se saa pillereitä 4kpl aamuin illoin. Mutta heppa on vaikuttanut jo tosi hyvältä ja yskiminen on lakannut oikeastaan kokonaan!
Nyt toivotaan ettei yskä enää helteellä ja kuivalla palaa takaisin. Meillä tallin säilöheinä on ollut yllättävän kuivaa ja tarha + kenttä on tosi pölyisiä, joten pitää toivoa pikaisia sateita ja märempiä paaleja. Muuten pitää käsipelillä alkaa liottaa heinää ämpäreissä, ja se jos mikä on työlästä ja hidasta puuhaa. (Nimim. vasta kahtena päivänä urakan tehnyt..)

kesä 2012 ja nyt virallisesti 145cm poni!

KaRa 11.5

Huh kun tänkin postauksen kirjoittaminen venyi! Mulla on nyt ollut kiireistä mutta toivotaan että kesällä helpottaa ja kerkeän kirjoittelemaan useammin.

Sylvin ja Missin kanssa matkustettiin viime sunnuntaina Kangasalle kisoihin. Pohtis oli meille ihan uusi paikka ja oli kiva lähteä välillä muualle kuin Niihamaan, siellä on tullut oltua koko talvi… Pohtis oli tosi kiva paikka ja ehdottomasti lähdetään uudestaan, ajomatkakaan ei ollut kovin pitkä. Keli oli aika sateinen varsinkin aluksi kun olin verkkailemassa, radalle se sitten hiipui ja luokan loppupuolella paistoi jo kauniisti aurinko viimeisille ratsukoille. 

Sylvin kanssa tehtiin semmonen verkka mitä nyt pystyi, radan puoli oli hyvä, mutta verkassa oli lätäkköjä ja liukkaita paikkoja + monta muuta ratsukkoa, joten kujailtiin siellä muiden välissä. Sylvi oli hirveän energinen ja vahva ravissa kädelle, mutta kun ponin päästi laukkaamaan niin se asettui. Tuli tosi hyviä hyppyjä, vaikka sateen takia mulla ei ollutkaan yhtään hyppyfiilis ja olin ite aika nihkee. Radalle päätin kuitenkin tsempata ja tavoitteena oli päästä edes ykkösvaihe maaliin.

Kun saatiin lähtömerkki ja lähdettiin matkaan, Sylvi tuntui aluksi vähän jännittyneeltä ja heti ensimmäinen este oli aika iso okseri joten mietin tuleeko meille heti ongelmia. Päätin kuitenkin poistaa oman epäilevän asenteen ja aloitettiin. Sylvi meni aivan superhyvin! Se ei epäröinyt yhtään vaan imi joka esteelle ja pystyin itse vaan nauttimaan. Näin hyvin paikat joka esteelle ja jännitys kaikkosi kokonaan. Uusinta ratsastettiin reippaasti ja paikoitellen lyhyillä teillä, Sylvi oli huippu ja niin kevyt käännöksissä! Kun päästiin maaliin puhtaasti, Sylvi sai riemukkaat taputukset ja kuski oli yhät hymyä. Saavutettiin meidän tavoite - ja vielä sen ylikin! 

Luokassa oli alunperin 67 lähtöä, mutta peruutusten jälkeen 57. Niissäkin oli odottelemista ja kun lopulta luokka loppui pitkän odottelun jälkeen, kuultiin sijoitukset. Sylvin kanssa tultiin 7. sijalle! 

Sylvi ylitti itsensä jo silläkin, miten rauhallinen se oli kisapaikalla. Päästiin hyvillä mielin kotiin ja ponikaverukset pääsi vielä pihalle nautiskelemaan.

Kirjoittelen vielä viikonlopun aikana uudelleen, kuulumisten merkeissä. Meillä on ollut kaikkea kivaa, Vedan kanssa ollaan päästy hyppäämään, käytiin klinikalla molempien kanssa ja huomenna on vuorossa maastoesteitä.. Näistä sitten myöhemmin ;)

Aura ja Sylvi (2010-->)

Minun ja Sylvin tarina alkaa 2010 syksyllä, syyskuussa. Kaverini sai vuokraponin pieneltä yksityistallilta Lempäälästä ja innostuimme ajatuksesta, että mullekin löytyisi joku poni tai hevonen samalta tallilta, jotta voisimme ratsastaa yhdessä. Iskin heti silmäni keskikokoiseen punertavanruskeaan poniin, sillä se näytti paljon Kravissa asuvalta suosikkiponiltani Lissulta. Sain ponin omistajan numeron ja laitoin viestiä ja jäin innoissani odottelemaan. Ponin omistaja soitti ja sovittiin, että voisin käydä joku päivä kokeilemassa ponia. Se taisi olla mun elämäni onnellisin päivä. En meinannut pysyä housuissani ja lopulta pääsin ensimmäistä kertaa ratsastaamaan Sylvillä syyskuun viimeinen päivä 2010. Sylvi ei ollut vauhdikas niinkuin Lissu enkä minä ollut kovin hääppöinen ratsastaja, mutta se oli kuitenkin ensimmäinen vuokraponi ja siksi kaikki oli täydellistä.

Kevättalvella 2011 Sylvi muutti uudelle tallille kauas Lempäälästä. Lempäälässä kerkesin ratsastamaan vain 4 kuukautta, mutta Sylvi oli kuitenkin jo mulle sen verran tärkeä, että vaihdoin tallia sen mukana. Tällä uudella tallilla Sylvi asuu nykyäänkin, eli hyvälle tallille muutti eikä olla täältä mihinkään lähdössä :)

Uuden tallin myötä päästiin tekemään ensimmäistä kertaa kunnolla sitä, mikä mua kiinnosti eniten. Päästiin hyppäämään valmentajan silmien alla! Silloin tuntui niin hienolta ja tunsin itteni niin tärkeäksi ponin kanssa! Ensimmäinen 75cm okserin ylitys oli upeaa ja sitä puitiin sitten pidemmän aikaa kavereiden kanssa. Kesällä hypättiin, käytiin maastossa ja ensimmäistä kertaa laukkasuoralla, Sylvi oli laitumella ja tehtiin kaikkea ihanaa.

Meillä oli suuret suunnitelmat, että syksyllä olisimme startanneet ensimmäiset kisat, mutta se jäi. Sen sijaan 2011 syksyllä tuli muutamia tilanteita, etten enää voinut ratsastaa Sylvillä niin paljoa. Kaiken sekamelskan jälkeen päätimme ottaa Sylvin ylläpitoon, joka alkoi joulukuussa. Silloin olin onnellinen! Tiesin, että mulla olisi aikaa ainakin seuraava kevät olla Sylvin kanssa, sen jälkeen ei ollut varmuutta mitä tapahtuu.
Se kevät olikin opettavaista aikaa. Mulla oli ensimmäistä kertaa poni huollettavana täysin itselläni ja se opetti vastuuta ja sitä, kuinka paljon aikaa yhteen eläimeen voi mennä. Sylvi tuntui ylläpidon aikana jo niin omalta, ettei maaliskuun tienoilla esitettyä ehdotusta ponin ostosta tarvinnut paljoa miettiä. Ja Sylvi ostettiin meille 4.4.2012.

2012 oli ensimmäinen kesä kun käytiin kisoissa. Alkukesästä mulle selvisi karu totuus, että Sylvi jännitti aika paljon ja minä myös, jonka takia pienissäkin luokissa tuli kieltoja. Me kuitenkin harjoiteltiin ja epäonnistumisten jälkeen jatkettiin tarmokkaasti eteenpäin. Laidunkauden jälkeen meillä lähtikin vähän aikaa sujumaan todella hyvin, kiellot väheni ja esteiden korkeus nousi. Parhaat saavutukset syyskesältä olivat 19.8.2012 Wääksyn kisojen voitto ja toinen sija sekä TRS tyylimestaruuspronssi.

Syksyllä päästiin starttaamaan meidän ensimmäinen 90cm joka meni puhtaasti. Tämän jälkeen kuitenkin mulle alkoi kehittyä pientä estekammoa Sylvin kieltelyn takia ja mentiin pienillä estekorkeuksilla talven yli ja tehtiin paljon kaikkea muuta kivaa. Aloitimme mm. kunnolla treenaamaan hiihtoratsastusta, koska tammikuussa meillä oli hiihtoratsastuskilpailut! Sylvi meni treeneissä hienosti kaikki tehtävät sukset perässä, mutta paikanpäällä kisoissa ei kaikki mennytkään ihan putkeen. Hauska kokemus kuitenkin! :D

Viime kesä oli täynnä kaikkea uutta, mitä ei olla koskaan Sylvin kanssa tehty. Käytiin ensimmäisellä yhteisellä leirillä hyppäämässä maastoesteitä, uitiin ensimmäistä kertaa ja käytiin onnistuneissa ensimmäisissä koulukisoissa! Sain taas uudestaan estevarmuuden, mutta enää en silti ole sellainen hurja kuin 2012 kesällä, kun ilman valmentajaa uskalsin hypätä vaikka kuinka isoja, vaikkei onnistuminen aina ollutkaan varmaa.Viime kesä on unohtumaton ja löydettiin meille ihan uusi ja ehkä täydellisin harrastus eli maastoesteet. Sylvi nauttii maastoilusta ja helposta eteenpäin rullaavasta laukasta, joten tää taitaa olla se Sylvin juttu!

Nyt odotetaan jo alkavaa seuraavaa kesää innolla. Sunnuntaina käydään ensimmäisissä ulkokisoissa Kangasalla, missä on myös jo kesän tuntua! Tähän kesään kuuluu oleellisesti maastoesteleiri jälleen kerran sekä nyt olisi tarkoitus päästä ensimmäistä kertaa kenttäkisoihin. 

Silti tärkeintä on että poni pysyy terveenä, jotta meidän tarina voisi jatkua yhtä valoisana!