perjantai 26. helmikuuta 2016

KaamosCupin finaali

Ystävänpäivänä oli vihdoin kauan odotettu KaamosCupin loppukilpailu. Keräsimme talven aikana pisteitä osakilpailuissa (jokaisesta puhtaasta radasta sai pisteen) ja pääsimme kilpailemaan finaaliluokkaan. Luokassa oli perinteisesti tyyliarvostelu ja muhkeat palkinnot, ensimmäiselle 300€ lahjakortti Horzeen, toiselle 200€ ja kolmannelle 100€. Näissä kisoissa halusin siispä ehdottomasti onnistua!

Päivä tuntui heti alusta alkaen sujuvan paremmin, mitä meidän normaalit reissupäivät tuppaavat sujumaan. Jos meillä on kiirettä tai mulla on jonkinlaista piilojännitystä kisojen suhteen, saatan olla helposti hermona niin ihmisille kuin hevosellekin. Nyt varasin paljon aikaa ennen lähtöä tallilla ja kisapaikallakin oltiin jo 1,5h ennen luokan alkua.
Olin edellisenä iltana tehnyt Tessille jo valmiiksi letit päähän ja aamulla taittelin ne enää sykeröiksi. Mulla oli niin ihanasti aikaa, että kerkesin todella rauhassa tekemään puunaustöitä ja käydä kävelyttämässä Tessiä, joka oli alkuun hieman hermostunut jouduttuaan jäämään sisälle, kun kaikki kaverit olivat ulkona. Lastaus sujui todella rauhallisesti ja päästiin lähtemään jo suunniteltua aiemmin.
Koska mulla oli vain yksi luokka tällä kertaa, halusin olla Niihamassa ajoissa ja verrytellä Tessin huolellisesti. Saatiin laittaa hevonen kuntoon ilman kiirettä ja se sai kävellä pitkät alkukäynnit. Sileäverryttelynkin ehdin tehdä huolellisesti pikkumaneesissa, kun taas itse esteverkka jäi todella lyhyeksi. Pääsimme maneesiin vasta, kun traktori oli ajanut pohjan ja mulla jäi radankäelyn jälkeen ihan minimaalisesti aikaa. Tuomarin tornista ei kuuluteltu luokan alkamisesta juuri mitään, ennenkuin se jo alkoikin ja lähdin toisena. Olin ottanut yhden hypyn ristikolle, kun ensimmäinen ja toinen ratsukko kutsuttiin kentälle. Otin siinä sitten vielä yhden isomman pystyhypyn ja yhden okserin, jotka sujui jotenkuten, jonka jälkeen menin radan puolelle.

Pahoittelen, että videon laatu on tällä kertaa tavallista huonompi

Rata meni todella hyvin! Tessi on onneksi niin paljon tuota juttua tehnyt, että kiireinen verryttely ei saa sitä hermostumaan tai huolestumaan, vaan se ottaa asiat aina tyynesti. Mulla oli onneksi vielä edellisen ratsukon jälkeen aikaa työstää laukkaa ja tehdä muutamat siirtymiset ennen omaa rataani, sillä esteitä nostettiin tässä välissä.
Rata kulki tasaisesti läpi ja olin kaikenkaikkiaan hyvin tyytyväinen. Esteet eivät olleet ihan tapissa, mikä myöskin helpotti tehtävää, sillä alle metrin radat sujuu meillä jo ilman mitään suurempaa ongelmaa.


Pisteitä saatiin 8,3 ja kommenttina radasta: "Hyvä ratsastus! Oksereilla myötäys saisi olla pidempi. Nyt olet hieman liikaa suussa kiinni kesken hypyn, jolloin hyppykaari häiriintyy. Pystyllä myötäys on hyvä."
Tämän jälkeen ollaankin harjoiteltu okserimyötäyksiä ja ne alkavat jo sujumaan ihan hyvin ilman, että myötäysliike lähtee multa väkinäisesti. Olen huomannut ongelman itsekin, mutta hyvä että siitä tuli taas muistutus, niin siihen tulee kiinnitettyä huomiota. Loppujen lopuksi oltiin kilpailussa kolmansia, eli saatiin valkoinen ruusuke ja 100€ lahjakortti! Shoppailemaan siis!



keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Nyt on treenattu!

postauksen kuvat Tarun ottamia!

Pitkästä aikaa kerkeän tänne kirjoittelemaan, mitä meille kuuluu. Tällä hetkellä olen jo lomalla, sillä lukion viimeinen jakso loppui ja nyt jäljellä on enää prelejä ja penkkarit varsinaisten yo-kokeiden lisäksi. Ja lukemisenhan pitäisi olla armotonta tässä vaiheessa, vaan empä minä laiska ihminen ole vielä hirveästi siihen puuhaan jaksanut vaivautua. 



Mikko kävi taas meidän tallilla pitämässä valkkuja 24.-26.1 ja osallistuin kahtena päivänä Tessun kanssa. Ensimmäinen päivä meni ihan hyvin, mutta tunsin olevani vielä vähän ruosteessa hyppelyn suhteen. Meille olikin pakkasten, rokotuslomailun ym. takia kertynyt pieni hyppytauko. Toinen päivä meni jo paremmin ja hypättiin todella kivoja tehtäviä. Rataa ei varsinaisesti hypätty, mutta tultiin kolmen esteen loivalla s-kiemuralla olevaa linjaa, jossa oli kaksi erikoisempaa pystyestettä ja viimeisenä leveä trippeli. Tessi hyppäs ihan superhyvin ja itsekin pääsin jo hyvin mukaan vauhtiin! Laitan myöhemmin vielä erikseen materiaalia valmennuksesta, jos saan videoita käyttööni.


Viime viikolla meillä oli yhteensä 3 valmennusta ja kaikki hyvin erilaisia ja kivoja! Maanantaina osallistuttiin Hannan koulutunnille parin viikon tauon jälkeen, seuraavana päivänä oli Christel Wütig-Vihman istuntatunti ja vielä perjantaina päästiin hyppäämään Nitan silmän alla.

Hannan tunnilla käytiin läpi meidän tavoitteita ja sain siitä kovasti motivaatiota treenaamiseen. Lisäksi Tessi oli tosi kiva ratsastaa! Tehtiin väistöjä ja kolmikaarista ravissa, laukassa taas harjoiteltiin diagonaaleilla sitä, että hevonen jatkaa tasaisesti laukkaa eikä vaihda sitä päädyssä, vaan siirtyy heti hyvätahtiseen raviin. Meillä oli tässä alkuun hieman ongelmaa, sillä Tessi vaihtaa mielellään ja ollaan itseksemme tehty vaihtoja tällaisilla linjoilla, mikä on huono juttu. Nyt täytyy siispä jättää diagonaalilinjoilla vaihdot pois!

Tiistain istuntatunnista mulla ei ollut mitään ajatusta, millainen tunti olisi tulossa! Oli siispä jännittävää mennä Christelin silmän alle. Olin ykistyistunnilla 45 minuuttia jossa kerkesi oikein hyvin pääsemään jutun juoneen mukaan. Heti ensin Christel korjasi mun asentoa peilin edessä. Nojaan aina hieman liikaa taakse ja tuntui, kuin mut olisi vedetty ihan könöön huonoon ryhtiin, mutta peilistä katsoessa huomasi, että istuinkin vasta siinä vaiheessa suorana nätisti! Tehtiin tunnilla käynnissä väistöjä, loivaa avoa ja loivaa sulkua, sekä ravisiirtymisiä. Laukkaa ei otettu ollenkaan, jotta uudet asiat pysyisivät paremmin mielessä. Sain monia hyviä vinkkejä joita koitan parhaani mukaan muistaa myös yksin ratsastellessani. Uskon silti, että ensi kerralla täytyy taas hieman alkuun hakea, miten nämä uudet jutut taas menikään.


Viime perjantain Nitan tunnilla olin verryttelyesteiden ja ensimmäisen radan aikana ihan hukassa. En saanut selässä sitä tunnetta, mikä mulla yleensä on oman istuntani suhteen ja omat jalkani tuntuivat hirveän liikkuvaisilta. Olin jo ihan epätoivon partaalla ja jopa epävarma esteille lähestyessä, sillä meno tuntui niin omituiselle, enkä saanut yhtään tatsia hevoseen! Se nyppi päätään paljon enemmän kuin yleensä ja itse olin huono käden kanssa. 
Kunnes yhtäkkiä omasta mielestäni huonosti menneen radan jälkeen tajusin, että mullahan oli mun jalustimet niissä rei'issä, joilla ratsastan koulua! En ymmärrä miten olin unohtanut säätää jalkkarit, mutta niin vaan pääsi käymään enkä huomannut sitä yhtään :D Meno muuttui heti helpoksi ja tutun tuntuiseksi, kun sain estemittaiset jalkkarit jalkaan. Rata sujui tasaisesti eikä Tessi nykinyt päätään. Hypättiin vielä loppuun yksi 4 laukan linja uudelleen pari kertaa, jotta sain vielä hypätä muutamat hypyt, kun pääsin kunnolla vauhtiin. Linjan jälkimmäistä okseria nostettiin jo sellaisiin mittoihin, etten ole ikinä niin isoa hypännyt, mutta Tessi kyllä hoiti tyynesti homman! Loppujen lopuksi siispä superkiva tunti ja varmasti alusta asti olisi ollut oikeinkin onnistunut, jos en olisi ollut niin kuutamolla ;)


 Tänään mulla on Nitan sileetunti ja sunnuntaina mennään näillä näkymin Niihamaan hyppäämään KaamosCupin finaaliluokka, johon kvaalauduttiin riittävän monella puhtaalla radalla. Siitä hypyt jatkuu sitten maanantaina ja tiistaina, kun Mikko tulee taas Suomeen. Eli paljon hyppyjä luvassa!