1. Uusi alku

Täällä ollaan taas!
En tiedä mitä tämän blogin kanssa oikein tapahtuu, kun mun motivaatio heittelee kuukausittain ja kouluhommat puskee aika pahasti päälle. Päätin kuitenkin että nyt yritetään taas aloittaa! Piilotin suurimman osan vanhoista postauksista ja nyt on helpompi lähteä taas liikkeelle.



Mitä meille kuuluu?

Kaikkea jännää on toki tapahtunut viimeisimmän kesällä tehdyn postauksen jälkeen. En edes muista kaikkea, mutta kesä oli huikea! Käytiin Sylvin kanssa Niinisalossa kenttäleirillä, tehtiin Ellun ja ponien kanssa retki maalle, missä oltiin 3 päivää, sekä tehtiin muuta ihanaa kesäistä. Kisoissakin käytiin, mutta heinäkuu oli huilaamisaikaa
niinisaloa lukuunottamatta, Sylvi oli silloin 

 parhaan kaverinsa kanssa laitumella, missä käytiin lähinnä vain maastoilemassa ihanilla hevosille tehdyillä maastoteillä.
Treenit meni meillä tuolloin aika vaihtelevasti, välillä meni tosi hyvin ja välillä oltiin ihan pohjamudissa. Kehityttiin kuitenkin paljon eteenpäin, vaikka en enää lähestynytkään esteille yhtä huimapäisesti kuin edellisenä kesänä. Nyt tuntuu mahdottomalta ajatukselta lähteä hyppäämään ilman opettajaa metrin estettä, ei lähtisi millään! Mutta edellisenä kesänä taisin olla vielä tarpeeksi hullunrohkea tuollaisiin temppuihin ja ne onnistuivat. Nyt jälkeenpäin ajateltuna mun ratsastus ei silloin vielä ollut todellakaan hyvää, mutta sen asenteen ottaisin kyllä mielelläni nykypäivänäkin mukaan.
   Kesällä koettiin myös pari ihan uutta juttua meille. Ensinnäkin maastoesteet Niinisalossa oli tosi suuri juttu ja meillä oli ihana leiri! Maastoesteet tuntui olevan Sylvin fysiikalle helpompia kuin kentällä mentävät, koska linjat olivat pitkiä ja suoria sekä laukkaa sai ottaa enemmän eteen, mikä on Sylville helpompaa. Leirillä saatiin voitettua myös Sylvin ptkäaikainen vesipelko! Ensin käytiin parin maastoestetunnin jälkeen loppuviilennykseksi kahlailemassa rantavedessä. Veteen meneminen oli Sylville aluksi tosi pelottavaa ja lopulta se hyppäsi sinne valtavalla loikalla ja olis jatkanut matkaa ulapalle jos en olisi sitä pysäyttänyt, hassu poni! Sitten kun kahlailu tuli tutuksi, lähdettiin torstaina uittamaan hevosia. Ja Sylvihän ui! Ja hienosti menikin, vaikka heti kun jalkojen alla ei ollutkaan enää pohjaa, poni kääntyi äkkiä rantaan ja mönki sinne.
Uimisharjoituksia jatkettiin loppukesästä laidunkauden loputtua, kun lähdettiin Ellun kanssa maalle ponit mukana.  Tällä kertaa Sylvi innostui jo enemmän uimisesta ja lähti rannasta oikein omalla innokkuudella porskuttamaan. Oli huippua nähdä, kuinka poni oikein nautti vedestä!

Alle laitoin kuvia ihanan kesän muistoista, tässä näitä kohokohtia :)

Kotitreenejä Kesäkuu 2013

Ponien kanssa mummalla kaukana kaupungista - Elokuu 2013

Niinisalo!

Niinisalo on pop

Niinisalon iltatunnelmaa

Niinisalo 

Uimassa!

 Kesän jälkeen ilmoittauduin seuravalmennuksiin, joita järjestetään Niihamassa kerran kuussa. Saatiin uudelta opettajalta paljon hyviä vinkkejä ja meno alkoi parantua myös kotitreeneissä!

Syksyllä mulla alkoi lukio, mutta se ei paljoa menoa haitannut. Syksyltä ei ole oikein mitään suurempaa kerrottavaa, koska alkusyksyltä en muista mitään erityistä ja loppusyksy on sitä mustaa ja märkää aikaa, millon ei huvita yhtään mikään! Samalla kun ratsastin Sylviä, ratsastelin myös aika paljon Cassis-nimisellä hevosella, joka asuu Sylvin kanssa samalla tallilla. Oli kivaa vaihtelua päästä isomman hevosen selkään.

Joulun jälkeen sain houkuttelevan tilaisuuden. Koska tallillamme asunut kilparatsastaja aikoi muuttaa Saksaan, hän päätti myydä yhden hevosistaan pois. Niimpä meille tarjottiin ensimmäisenä Vedaa. Veda on iso Latvian urheiluhevonen, joka tuli Nitalle viime keväänä ja kesällä itsekin ratsastin sillä välillä. Veda on todella kiltti ja yhteistyöhaluinen, mutta kuuma. Kuitenkin niin kiltti, että ensimmäisen kerran sillä ratsastaessani menin ilman satulaa. Emme kauaa miettineet ostaakko vai eikö, koska Veda on tuttu hevonen, jota on tullut käsiteltyä jo monesti. Niimpä 31.1.2014 Veda siirtyi meidän omistukseen!

Meidän yhteiselo on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin ja on hyvä juttu, että meillä on vielä paljon opittavaa toisistamme. Kunhan tässä päästään kunnolla vauhtiin, meistä tulee varmasti hyviä ystäviä :) Mutta Sylvi on paras aina! Ainakin vielä ensi kesän kisaan Sylvillä pääpainoitteisesti, mutta sitten se saa vähän rauhaa. Uuden hevosen ostaminen oli hyvä asia etenkin Sylvin kannalta, koska se on antanut mulle jo enemmän kuin olisi tarpeen. Niimpä se saa vihdoin palkkion siitä, mitä kaikkea on jaksanut tehdä mun kanssa.Vaikka eihän meidänkään treenailu ja kisailu lopu! Mutta Sylvin ei tarvitse vaan ihan joka viikonloppu jännittää kisatilanteita :) Lisäksi sen tuleva puoliylläpitäjä saa halutessaan alkaa kisaamaan sillä alkuun kevyesti pieniä luokkia, ja siitä Sylvi varmasti tykkää!

Nyt täytyy toivoa että multa löytyy aikaa ja jaksamista tänne blogin puolelle, koska kirjoittaminen on ihan hauskaa ja nää tekstit on ihania muistoja myöhemmin!